Vihdoinkin puhjennut kesä on yhtä aikaa heleän kuin väkevän vihreä. Kielojen tuoksu ja pianomusiikki täyttävät mieleni. Kirjoitan näet suojelijan sanaa neljänteen kansainväliseen Maj Lind -pianokilpailuun. Musiikkitalossa on jo alkamassa Suomen merkittävin kansainvälinen pianokilpailu.
Maj Lind -pianokilpailut ovat nostaneet suomalaisia tähtipianisteja esiin Jussi Siiralasta ja Arto Satukankaasta Olli Mustoseen. Vuodesta 2002 kilpailusta tuli kansainvälinen, ja huipuista mainittakoon Alberto Nosè ja Sofija Guljak.
Miten on syntynyt tällainen musiikkitapahtuma? Suomalaiset naiset ovat osanneet panna oikeisiin kohteisiin varallisuutensa. Tällainen perijätär oli Arvid Lindin puoliso ja leski Maj Lind, syntyjään Maria Kopjeff (1876–1942).
Maj eli nuoruusvuotensa Kuopiossa. Taas kerran saamme todeta Kuopion kulttuuripiirit, Minna Canthin Kanttilan, Elisabeth Järnefeltin ja hänen taiteilijalastensa piirit. Kaikki taiteenlajit olivat läsnä. Kuopiossa konsertoivat mm. Ida Basilier-Magelssen, Oskar Merikanto ja Maikki Pakarinen. Kulttuuri oli monikielistä. Persoonallisuudet ikuisti valokuvaaja Victor Barsokevitsch.
Leskeksi jäätyään Maj Lind matkusteli ystäviensä kanssa ulkomailla, ja musiikki oli läsnä. Kansainvälistyminen oli konkreettista. Maj Lind esiintyi myös itse.
Olen syntynyt kesäkuussa 1942. Maj Lind kuoli 66-vuotiaana lokakuussa 1942. Tuntuu kuin olisimme antaneet toisillemme kättä.
Maj Lind -pianokilpailu pitää yllä Suomen kulttuurin parhaita perinteitä. Emme saa tyytyä vähään emmekä keskinkertaiseen: ratkaisevaa olkoon laadun intohimo. Parhaiden siipien on saatava kantaa ja niitä on tuettava. Niin tapahtuu Maj Lind -pianokilpailun toteutuksessa.
Onnea ja menestystä!
Riitta Uosukainen
valtioneuvos
